ZOOM ZOOM
Puntari-hanke  
Tilat  
Yhteisöllisyys  
Pajatoiminta  
Esi- ja alkuopetuksen pajat  
Isojen pajat  
Punnukset ja parhaat palat  
Verkostoituminen  
Opetusmateriaalia  
Linkkejä ja kirjallisuutta  
Otteita opetussuunnitelmasta  
Koulutus  
Yhteystiedot  
Arviointia  









> Etusivu > Puntari-hanke

Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeet 2007

Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on sitoa oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva oppiminen kiinteästi opetussuunnitelmiin, monipuolistaa opetusta ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat oppimista, joka tapahtuu koulujen ja oppilaitosten fyysisen toimintaympäristön ulkopuolella.


Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät oppimista. Perinteinen luokkatila on oppimisympäristö, mutta yhtä lailla voidaan katsoa oppimisympäristöksi ympäröivän yhteiskunnan eri tilat ja paikat. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö on didaktisesti ja pedagogisesti huolella mietitty. Suotuisat fyysiset, paikalliset ja sosiaaliset olosuhteet auttavat luovuuden ja innovatiivisuuden kehittymisessä.

Rauman freinetkoulu on mukana kahdessa Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeessa

Yhteisöllinen pajatoiminta

Kehitetään fyysinen oppimistila, joka on muunnettavissa sekä pienryhmäkäyttöön että koko koulun yhteiseksi oppimisympäristöksi. Tavoitteena on kehittää uudenlainen didaktinen ympäristö pajatoiminnan laajentamiseksi.

Luonnontieteen laboratoriopaja

Käynnistetään pajatoiminta, jolla luonnontieteelliset oppisisällöt tulevat lapsille läheisemmiksi jo alakoulun aikana. Luonnontieteen laboratoriopaja tuottaa palveluja freinetkoululaisille, yhteistyöpajoille ja kerhoille. Laboratoriopajassa ja -kerhossa käytetään kokemuksellisia ja toiminnallisia menetelmiä lasten ehdoilla.


PUNTARISSA

Koulun tilat
Yhteisöllinen toiminta
Luonnontiedon pajat


Suunnittelun lähtökohtia keväällä 2008

  • Uuteen kouluun muutto jo sinänsä vaatii suunnittelutyötä.
  • Jo olemassa olevan vahvistaminen. Koska koulussa on hyvin paljon toimivia käytäntöjä, ei haluta kovin paljon uutta, vaan vanhaa arvioidaan ja parannetaan ja parhaat kokemukset voidaan jakaa.
  • Koulun pedagogiikka antaa rajat kaikelle toiminnalle. Yhteisöllisyyden, tekemällä oppimisen, ilmaisun ja oppilaskeskeisyyden tulee näkyä hankkeissa.
  • Sitoutuminen tapahtuu parhaiten kun jokainen saa valita kehittämiskohteensa oman kiinnostuksen perusteella.
  • Hanketta tehdään yhteistyönä koulussa ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Hankkeet päätettiin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi

Nämä kaksi hanketta yhdessä jakaantuvat kolmeen osaan:

  1. Tilat: Sisä- ja ulkotilojen suunnittelu- ja järjestelytyö. Tiloista pyritään saamaan toimivat, monipuoliseen käyttöön soveltuvat, viihtyisät ja turvalliset. Tähän ovat ottaneet osaa kaikki koulun aikuiset, myös vanhemmat ja taustayhteisöt osaltaan.
  2. Yhteisöllisyys: Koulun toiminnan ja käytänteiden puntarointi ja kehittäminen. Opettajien vastuulla.Syksyn 2008 ajan jokainen opettaja havainnoi, kehitti ja raportoi valitsemaansa vastuualuetta. Havaintojen pohjalta valittiin kehittämisalueet kahdelle ryhmälle, jotka keväällä 2009 keskittyivät lähinnä oppilaiden vastuullisuuden lisäämiseen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen. Syksyllä 2009 työ koulun yhteisöllisyyden kehittämiseksi jatkui kaikkien opettajien yhteistyönä.
  3. Pajat, jotka hankkeen aikana ovat olleet erityisesti luonnontietoaiheisia. Opettajien vastuulla. Perehtyminen aloitettiin tutkimalla opetussuunnitelmaa. Jokainen valitsi itseään kiinnostavia luonnontieteen osa-alueita ja paja-aiheet jaettiin sen perusteella. Pajoissa toimi eri ikäisiä oppijoita ja pajoja järjestettiin sekä ulkona että sisällä.

Muutto uusiin tiloihin sekä auttoi että hankaloitti hankkeen toteuttamista. Kaikki koulun toiminnat joutuivat auttamattakin puntariin, mutta määrätietoisen työn tekeminen oli välillä vaikeaa. Opettajat valitsivat keväällä 2008 kehittämiskohteensa ja vastuualueensa. Syksyllä uudessa koulussa pahvilaatikoiden ja jatkuvasti paikkaansa vaihtavien huonekalujen, keskeneräisyyden ja sotkun keskellä koulun kehittäminen ja parannuskohteiden huomaaminen oli haastavaa, mutta joka tapauksessa välttämätöntä.
Fyysiset puitteet, toimintojen järkevä sijoittelu, aikataulut, turvallisuus ja koko sisäänajo veivät osansa ja kuitenkin vanhat hyvät, mutta aina kehiteltävät toiminnat sujuivat kuten ennenkin: aamunavaukset, juhlat, esityspäivät, kummitoiminta, luokkien välinen yhteistyö, leirikoulut, retket, vierailut, vierailijat, vastuut, oppilaskunta, kalenterin teko, Unicef-toiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa.
Kaikki olivat lujilla eikä pahalta mieleltääkään vältytty. Opettajat saivat työnohjauksessa apua vaativaan urakkaan.

TOP ^


(c)2009,2010 - Freinetkoulu