>
Etusivu >
Puntari-hanke
Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeet 2007

Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on sitoa oppilaitoksen
ulkopuolella tapahtuva oppiminen kiinteästi opetussuunnitelmiin,
monipuolistaa opetusta ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä siten,
että ne tukevat oppimista, joka tapahtuu koulujen ja oppilaitosten
fyysisen toimintaympäristön ulkopuolella.
Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia
paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät
oppimista. Perinteinen luokkatila on oppimisympäristö, mutta yhtä
lailla voidaan katsoa oppimisympäristöksi ympäröivän yhteiskunnan eri
tilat ja paikat. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa
oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö on
didaktisesti ja pedagogisesti
huolella mietitty. Suotuisat fyysiset, paikalliset ja sosiaaliset
olosuhteet auttavat luovuuden ja innovatiivisuuden kehittymisessä.
Rauman freinetkoulu on mukana kahdessa
Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeessa
Yhteisöllinen pajatoiminta
Kehitetään fyysinen oppimistila, joka on muunnettavissa sekä
pienryhmäkäyttöön että koko koulun yhteiseksi oppimisympäristöksi.
Tavoitteena on kehittää uudenlainen didaktinen ympäristö pajatoiminnan
laajentamiseksi.
Luonnontieteen laboratoriopaja
Käynnistetään pajatoiminta, jolla
luonnontieteelliset oppisisällöt tulevat lapsille läheisemmiksi jo
alakoulun aikana. Luonnontieteen laboratoriopaja tuottaa palveluja
freinetkoululaisille, yhteistyöpajoille ja kerhoille.
Laboratoriopajassa ja -kerhossa käytetään kokemuksellisia ja
toiminnallisia menetelmiä lasten ehdoilla.
PUNTARISSA
Koulun tilat
Yhteisöllinen toiminta
Luonnontiedon pajat
Suunnittelun lähtökohtia keväällä 2008
- Uuteen kouluun muutto jo sinänsä vaatii suunnittelutyötä.
- Jo
olemassa olevan vahvistaminen. Koska koulussa on hyvin paljon toimivia
käytäntöjä, ei haluta kovin paljon uutta, vaan vanhaa arvioidaan ja
parannetaan ja parhaat kokemukset voidaan jakaa.
- Koulun
pedagogiikka antaa rajat kaikelle toiminnalle. Yhteisöllisyyden,
tekemällä oppimisen, ilmaisun ja oppilaskeskeisyyden tulee näkyä
hankkeissa.
- Sitoutuminen tapahtuu parhaiten kun jokainen saa valita kehittämiskohteensa oman kiinnostuksen perusteella.
- Hanketta tehdään yhteistyönä koulussa ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
Hankkeet päätettiin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi
Nämä kaksi hanketta yhdessä jakaantuvat kolmeen osaan:
- Tilat: Sisä- ja ulkotilojen suunnittelu-
ja järjestelytyö. Tiloista pyritään saamaan toimivat, monipuoliseen
käyttöön soveltuvat, viihtyisät ja turvalliset. Tähän ovat ottaneet
osaa kaikki koulun aikuiset, myös vanhemmat ja taustayhteisöt osaltaan.
- Yhteisöllisyys:
Koulun toiminnan ja käytänteiden puntarointi ja kehittäminen.
Opettajien vastuulla.Syksyn 2008 ajan jokainen opettaja havainnoi,
kehitti ja raportoi valitsemaansa vastuualuetta. Havaintojen pohjalta
valittiin kehittämisalueet kahdelle ryhmälle, jotka keväällä 2009
keskittyivät lähinnä oppilaiden vastuullisuuden lisäämiseen ja esi- ja
alkuopetuksen kehittämiseen. Syksyllä 2009 työ koulun yhteisöllisyyden
kehittämiseksi jatkui kaikkien opettajien yhteistyönä.
- Pajat,
jotka hankkeen aikana ovat olleet erityisesti luonnontietoaiheisia.
Opettajien vastuulla. Perehtyminen aloitettiin tutkimalla
opetussuunnitelmaa. Jokainen valitsi itseään kiinnostavia
luonnontieteen osa-alueita ja paja-aiheet jaettiin sen perusteella.
Pajoissa toimi eri ikäisiä oppijoita ja pajoja järjestettiin sekä
ulkona että sisällä.
Muutto uusiin tiloihin sekä auttoi että hankaloitti hankkeen
toteuttamista. Kaikki koulun toiminnat joutuivat auttamattakin
puntariin, mutta määrätietoisen työn tekeminen oli välillä vaikeaa.
Opettajat valitsivat keväällä 2008 kehittämiskohteensa ja
vastuualueensa. Syksyllä uudessa koulussa pahvilaatikoiden ja
jatkuvasti paikkaansa vaihtavien huonekalujen, keskeneräisyyden ja
sotkun keskellä koulun kehittäminen ja parannuskohteiden huomaaminen
oli haastavaa, mutta joka tapauksessa välttämätöntä.
Fyysiset
puitteet, toimintojen järkevä sijoittelu, aikataulut, turvallisuus ja
koko sisäänajo veivät osansa ja kuitenkin vanhat hyvät, mutta aina
kehiteltävät toiminnat sujuivat kuten ennenkin: aamunavaukset, juhlat,
esityspäivät, kummitoiminta, luokkien välinen yhteistyö, leirikoulut,
retket, vierailut, vierailijat, vastuut, oppilaskunta, kalenterin teko,
Unicef-toiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa.
Kaikki olivat lujilla eikä pahalta mieleltääkään vältytty. Opettajat saivat työnohjauksessa apua vaativaan urakkaan.
TOP ^